User:Hartz/test
Suomen valtiontalous tarkoittaa Suomen valtion tulojen ja menojen määrää ja rakennetta. Tuloja valtio saa lähinnä keräämistään veroista ja jonkin verran myös esimerkiksi keräämistään maksuista ja omistamiensa osakkeiden tuotoista. Jos tuloja on enemmän kuin menoja, valtiontalous on ylijäämäinen, ja jos tuloja on vähemmän kuin menoja, talous on alijäämäinen. Valtiontalouden alijäämää voidaan pienentää esimerkiksi karsimalla menoja tai keräämällä riittävästi veroja tai muita tuloja. Jos näin ei tehdä, valtion on otettava alijäämän verran lainaa.
Velkarahan avulla tapahtuva elvytys on usein tietoinen valinta, jonka tavoitteena on piristää kansantaloutta laskusuhdanteen aikana. Suomi otti paljon lainaa toisen maailmansodan aikana sekä 1990-luvun laman aikana. Molempina ajanjaksoina valtionvelka ylsi jopa 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta[1]. Valtion velkaantumisaste pieneni 1990- ja 2010-luvuilla tasaisen jyrkästi aina 30 prosenttiin asti, minkä jälkeen se alkoi jälleen kasvaa vuonna 2008[1][2]. Euroopan unionin jäsenyys asettaa nykyisin rajoja valtioiden velanottoon, sillä vuonna 1997 solmitun vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan Euroopan unionin jäsenvaltion julkinen velkaantuminen ei saa ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta[3] eikä alijäämä saa ylittää kolmen prosentin viitearvoa[4].
Historia
Verotulojen määrä suhteessa kansantuotteeseen on pienentynyt Suomessa vuodesta 1995 alkaen lähinnä sen vuoksi, että palkkojen verotusta on pienennetty[5]. Suomen valtionvelka vastasi Tilastokeskuksen vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan 46,4 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta[6]. Vuonna 2014 Suomen valtiontalouden alijäämä oli 6,7 miljardia euroa[7]. Suomen valtio paikkasi valtiontalouden alijäämää vuonna 2015 myymällä omistamansa Solidiumin omaisuutta lähes miljardin euron arvosta.[8]
Valtio on leikannut kuntien valtionosuuksia, mikä on siirtänyt säästöt kuntien tehtäviksi ja on syntynyt painetta korottaa kuntien veroja tai velkaantua.[9] Valtio on luvannut korvata valtionosuusmenetyksiä korotetulla yhteisövero-osuudella sekä suuntaamalla jäteveron tuoton kunnille. Valtionosuuksien leikkaukset kurittavat erityisesti maaseudun kuntia, jotka eivät hyödy korotetusta yhteisövero-osuudesta.[10]
Joulukuussa 2018 Suomi lyhensi valtionvelkaa 0,9 miljardilla eurolla.[11]
Valtion budjettitalouden tulot ja menot
| Tilinpäätös | Talousarvio1) | Esitys | Muutos | ||
|---|---|---|---|---|---|
| 2013 | 2014 | 2015 | 2014–2015 | ||
| Tulot | Milj. € | % | |||
| Verot ja veronluonteiset tulot | 38 740 | 39 793 | 40 043 | 251 | 1 |
| – tulon ja varallisuuden perusteella | 12 062 | 12 125 | 12 069 | -56 | -0 |
| – liikevaihdon perusteella | 17 298 | 17 880 | 17 850 | -30 | -0 |
| – valmisteverot | 6 573 | 6 918 | 7 163 | 245 | 4 |
| – muut verot | 2 656 | 2 715 | 2 853 | 138 | 5 |
| – muut veronluonteiset tulot | 151 | 155 | 109 | -46 | -30 |
| Sekalaiset tulot | 5 137 | 4 745 | 5 997 | 1 251 | 26 |
| Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset | 2 030 | 1 995 | 2 783 | 788 | 39 |
| Lainat | 6 684 | 7 531 | 4 882 | -2 648 | -35 |
| Yhteensä | 52 591 | 54 064 | 53 705 | -359 | -1 |
| Menot pääluokittain | |||||
| Eduskunta | 171 | 158 | 164 | 7 | 4 |
| Tasavallan presidentti | 36 | 38 | 19 | -19 | -49 |
| Valtioneuvoston kanslia | 199 | 90 | 91 | 0 | 0 |
| Ulkoasiainministeriö | 1 339 | 1 296 | 1 224 | -71 | -5 |
| Oikeusministeriö | 884 | 900 | 901 | 1 | 0 |
| Sisäministeriö | 1 355 | 1 266 | 1 219 | -47 | -4 |
| Puolustusministeriö | 2 852 | 2 750 | 2 687 | -63 | -2 |
| Valtiovarainministeriö | 16 991 | 17 013 | 16 950 | -63 | -0 |
| Opetus- ja kulttuuriministeriö | 6 605 | 6 584 | 6 769 | 186 | 3 |
| Maa- ja metsätalousministeriö | 2 641 | 2 659 | 2 661 | 2 | 0 |
| Liikenne- ja viestintäministeriö | 3 182 | 2 970 | 2 854 | -116 | -4 |
| Työ- ja elinkeinoministeriö | 3 799 | 3 376 | 3 439 | 63 | 2 |
| Sosiaali- ja terveysministeriö | 12 498 | 12 880 | 12 756 | -124 | -1 |
| Ympäristöministeriö | 299 | 271 | 204 | -68 | -25 |
| Valtionvelan korot | 1 737 | 1 814 | 1 766 | -47 | -3 |
| Yhteensä | 54 587 | 54 064 | 53 705 | -359 | -1 |
| 1) Pl. lisätalousarviot | |||||
Valtionvelka
Suomen valtionvelka oli noin 105 miljardia euroa joulukuussa 2017.[12] Suomen valtio kuitenkin omistaa merkittävästi omaisuutta, valtion metsät ja Solidium-yhtiön kautta yritysten osakkeita. Kun valtionvelasta vähennetään valtion omaisuuseriä, saadaan nettovelkaantuneisuus. Vuonna 2014 Helsingin Sanomat arvioi, että Suomen valtiolla oli noin 83 miljardia euroa omaisuutta.[13] Suomen valtio sai tammikuussa 2019 lainaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta negatiivisella korolla (miinuskorko) 6 vuoden juoksuajalla, puolen prosentin korolla 15 vuoden juoksuajalla ja aavistuksen alle prosentin korolla 30 vuoden juoksuajalla. Suomelle lainataan rahaa yhtä luottavaisesti kuin Saksalle. Negatiivinen korko tarkoittaa, että Suomelle lainataan rahaa siten, että lainanantaja tekee pienen tappion ja nollakorolla lainanantaja ei saa minkäänlaista korvausta. Suomen Pankki on hankkinut omistukseensa noin 28 miljardin euron arvosta Suomen velkaa.[14] Taloustoimittaja Jan Hurrin mukaan Suomen valtio maksaa Suomen Pankille valtionvelan korkoja ja pääoman palautuksia, mutta Suomen Pankki maksaa saamansa korkotulot voitonjakona takaisin valtiolle. Suomen Pankki voi myös sijoittaa velkakirjojen erääntymisistä koituvat pääoman palautukset samanlaisiin Suomen valtion velkakirjoihin. Hurrin mukaan jos velkakirjat jäävät Suomen Pankin haltuun pysyvästi, muuttuu tämä epäsuora velkahuojennus myös pysyväksi.[15]
Julkisuudessa esitettyjä talouspoliittisia näkemyksiä
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Timo Viherkenttä kannattaa rakenteellisia uudistuksia verojen korottamisen ja menojen leikkaamisen sijaan. Virherkenttä jättäisi menojen karsintaehdotukset poliitikkojen tehtäväksi.[16] Talouspolitiikan arviointineuvosto on suositellut, että hallitus ei tekisi uusia talouspolitiikkaa kiristäviä päätöksiä vuosina 2015 ja 2016.[17] Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilän mukaan keväällä 2015 valittava uusi Suomen hallitus joutuu tekemään viiden miljardin euron leikkaukset.[18] Ben Zyskowiczin esittelemässä leikkauslistassa olisi leikkauksia 2,6 miljardia euroa.[19] Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb on pitänyt keskustan kahden miljardin euron säästösummaa liian pienenä.[20] Juha Sipilän mielestä pelkkien leikkauslistojen tekeminen ei ole järkevää. Keskusta on kehitellyt ajatusta yritysten kasvurahastosta.[21] Sipilä on esittänyt idean kasvurahastosta jo vuonna 2012.[22] 2017 eläkkeelle jäävä Verohallinnon pääjohtaja Ruuhonen sanoi että monia tutkijoiden esittämiä uudistuksia ei toteuteta, vaan asioista päättävät etukäteen pienet piirit.[23]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
- Tilastokeskus: Julkinen talous
- VM.fi: Valtiontalouden kehykset vuosille 2014—2017
- Valtionbudjetti.fi: visualisointi valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2015
- ^ a b Mika Arola: Valtion lainanotto ja kansainvälinen rahoitusjärjestelmä. Kansantaloudellinen aikakauskirja – 107. vsk. – 4/2011 421. Taulukko 1 sivulla 422. http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK42011/kak42011arola.pdf
- ^ Tilastojulkaisu 21.12.2016. Julkisyhteisöjen velka kasvoi 0,9 miljardia euroa vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä. Tilastokeskus. 21.12.2016. http://www.stat.fi/til/jyev/2016/03/jyev_2016_03_2016-12-21_tie_001_fi.html
- ^ http://www.kauppalehti.fi/uutiset/eun-velkasaantoihin-jarkea-ja-herkkyytta/BjBjczNx
- ^ http://europa.eu/rapid/press-release_IP-10-563_fi.htm
- ^ Suomen kokonaisveroaste laskenut kymmenen vuoden aikana. Yle Uutiset 24.5.2011. http://yle.fi/uutiset/3-5365176
- ^ http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html
- ^ http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/71655-stubb-aikakaudelle-historiallinen-budjetti
- ^ http://www.hs.fi/talous/a1423553930925
- ^ http://yle.fi/uutiset/kuntaliitto_valtionosuuksien_leikkaukset_ajavat_veronkorotuspaineisiin/5097505
- ^ http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/valtionosuuksien-leikkaus-kurittaa-maaseutukuntia-1.14114
- ^ https://yle.fi/uutiset/3-10556893
- ^ http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160905
- ^ https://www.hs.fi/talous/art-2000002715309.html
- ^ https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005978129.html
- ^ https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006010897.html
- ^ http://yle.fi/uutiset/vmn_supervirkamies_jattaisi_leikkauslistat_poliitikoille/7718199
- ^ http://www.kauppalehti.fi/uutiset/uusi-vallan-vahtija-lopettaisi-saastot-hetkeksi/5nhjhLbb
- ^ http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kkk-leikkaisi-valtion-ja-kuntien-vuosilomia/CPEphttn
- ^ http://www.talouselama.fi/uutiset/pida+hatustasi+kiinni+kela+tassa+tulee+zyskowiczin+leikkauslista/a2293905
- ^ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sipilalta-ja-rinteelta-odotellaan-yha-leikkauslistoja-hallituksesta-ei-haluta-6-puolueen-kesakeittoa/4736338
- ^ http://www.talouselama.fi/uutiset/velaksi+elaminen+on+pakko+lopettaa/a2286090
- ^ http://www.hs.fi/politiikka/a1305629023765
- ^ Eläkkeelle jäävä Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen arvostelee Suomen veropolitiikkaa: Asiat sovitaan pienissä piireissä eikä virheitä korjata, vaikka tutkimustieto näyttäisi aivan muuta Helsingin Sanomat, 2017